Mitä on tanssillinen voimistelu?
Tanssillinen voimistelu (tanvo) on Voimisteluliiton tuorein virallinen laji (vuodesta 2017), mutta samaan aikaan se on osa yli satavuotista naisvoimistelun jatkumoa. Suomalaisesta naisvoimistelusta kehitetty tanssillinen voimistelu pohjautuu keskustaliikuntaan, mikä tarkoittaa liikkeen etenemistä keskipakoisesti lantiosta kehon ääriosiin tai keskihakuisesti ääriosista kohti keskustaa. Liikkeet sidotaan toisiinsa virtaaviksi, hengittäviksi sarjoiksi, joita rytmin- ja voimanvaihtelut tehostavat.
Miten tanssillista voimistelua treenataan?
Tanssillisen voimistelun harrastamisen alku pohjautuu perusvoimistelun ydinajatuksiin: hyvä ryhti ja kehon kannatus, ojennetut jalat ja nilkat sekä riittävät fyysiset ominaisuudet. Siksipä lasten tanvo-ryhmät OVOSissa ovatkin Voimistelukoulu-ryhmiä, ja varsinaista tanvo-tekniikkaa aletaan rakentaa lapsuusvaiheen jälkeen hyvien perustaitojen päälle. Tyypillisiä tanssillisen voimistelun vartaloliikkeitä ovat esimerkiksi erilaiset aaltoliikkeet, vauhtiheitot, koonnot ja taivutukset.
Tanvo-ryhmien harjoitteluun kuuluu sopivassa suhteessa lajitekniikan harjoittamista, fyysisten ominaisuuksien – liikkuvuus, voima, nopeus, kestävyys – treenaamista sekä erilaisia ilmaisu- ja luovan liikunnan harjoitteita. Tavoitteena on fyysisesti vahva ja notkea voimistelija, joka kykenee monipuoliseen ja vivahteikkaaseen vartalon käyttöön, näyttäviin hyppyihin ja puhuttelevaan ilmaisuun esityksissä.
Toisin kuin monessa muussa voimistelulajissa, tanvossa ei koskaan voi olla liian vanha harrastamaan ja kilpailemaan! Harjoittelun painopisteet ja sisällöt vaihtelevat ryhmien ikä- ja tavoitetason mukaan; osa seuran ryhmistä harjoittelee kerran viikossa ja osa enemmän. Tanvoa voi treenata tavoitteellisesti kohti kilpailuja tai vain harjoituksissa voimistellen ja liikkeen virtaavuudesta nauttien.
Tanssillisen voimistelun kilpailut
Tanssillisen voimistelun kilpailuissa kisataan ohjelmalla, jota arvioi suoritus- ja koreografiatuomareista koostuva tuomaristo. Kummassakin osa-alueessa on 9 kohtaa, joista tuomaristo antaa pisteitä 1-10. Maksimipistemäärä on siis sekä suorituksesta että koreografiasta 90 pistettä, yhteensä 180 pistettä.
Kilpailuihin osallistutaan omassa ikäsarjassa, jonka määrittelee joukkueen voimistelijoiden ikä elokuussa uuden lisenssikauden alkaessa. 1/3 joukkueen voimistelijoista saa ylittää yläikärajan, jos ylittäjiä on enemmän, siirtyy joukkue seuraavaan sarjaan. Ikäsarjat ovat 8-11 -vuotiaat, 12-15 -vuotiaat, 16-19 -vuotiaat, yli 20-vuotiaat, yli 40-vuotiaat ja yli 50-vuotiaat. Kilpailujen ennakkotietoja, kulkua ja tuloksia voi seurata osoitteessa kisanet.fi.
Lasten sarjassa (8-11 -vuotiaat) pisteitä ei julkisteta, vaan joukkueista tiedotetaan kategoria. Kategorioita on viisi, ja ne liikkuvat pisteskaalalla 18-180 30 pisteen välein. Paras kategoria on siis 1, jolloin joukkue on saanut 150-180 pistettä, kategoriassa 2 120-149 pistettä jne. Kolme parasta joukkuetta (jos kaikki ovat samassa kategoriassa, ilmoitetaan joukkueet aakkosjärjestyksessä) palkitaan kultamitalein. Muissa sarjoissa pisteet ja tulokset ovat julkisia ja kolme parasta joukkuetta palkitaan kulta-, hopea- ja pronssimitalein.
Suomen Voimisteluliitto järjestää vuodessa neljä cup-osakilpailua sekä keväällä tanssillisen voimistelun mestaruuskilpailut. Joukkue voi osallistua niin moniin kilpailuihin kuin haluaa, kuitenkin ollakseen mukana kokonais-cupissa täytyy joukkueen osallistua vähintään kolmeen cup-osakilpailuun. Osakilpailun voittaja saa 10 pistettä, toiseksi tullut 9 pistettä jne., ja cup-mestaruus selviää neljännen osakilpailun päätteeksi.
Lisätietoa tanssillisesta voimistelusta löytyy Voimisteluliiton sivuilta.